Nuori kulkee meren rannassa huppu päässä.

Psykoosiin sairastuminen teini-iässä on yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen

Psykoosiin sairastuneet nuoret olivat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koski erityisesti henkilöitä, joiden opiskelu ei aiemminkaan ollut edennyt odotetusti. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä.

Psykoosiin sairastuneista nuorista yli kolmasosa jäi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle vähintään viideksi vuodeksi varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli reilu kaksi prosenttia.

Yhteys psykoosien ja koulutuksen sekä työelämän ulkopuolelle jäämisen välillä oli vahva riippumatta perhetekijöistä. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret, jotka eivät ole saaneet peruskoulun tai toisen asteen opintojaan päätökseen tai joilla on oppimisvaikeuksia. Skitsofreniaan sairastuneet ovat myös useammin työelämän ulkopuolella kuin muihin psykooseihin sairastuneet.

– Psykoosin sairastuvat nuoret tarvitsevat kohdennettua tukea opintojensa loppuun viemiseen, jotta he eivät jäisi työelämän ulkopuolelle, toteaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg.

Vain harva psykoosin sairastunut saa ammatillista kuntoutusta

Tutkimuksessa havaittiin, että ainoastaan neljäsosa psykoosiin sairastuneista oli saanut ammatillista kuntoutusta. Nämä havainnot korostavat psykoosien hoidon ja kuntoutuksen merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä.

– Toivottavasti menossa olevat hankkeet, kuten IPS – Sijoita ja valmenna!, johtavat siihen, että psykoosiin sairastuneet henkilöt saavat tulevaisuudessa paremmin tukea työllistymiseen, toteaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja tohtorikoulutettava Ida Ringbom Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus julkaistiin lokakuun lopussa Schizophrenia Bulletin -lehdessä.

Tutkimus tehtiin Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus INVESTissä. INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, jonka tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.

THL vastaa kansallisesta vuoden 1987 syntymäkohortista. Tutkimusryhmään kuului tutkijoita mm. Turun yliopistosta, THL:ltä ja HUS:ista.

Lisätietoja:

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja tohtorikoulutettava Ida Ringbom, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto: ida.j.ringbom[at]utu.fi

Apulaisprofessori, David Gyllenberg, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto: david.gyllenberg[at]utu.fi

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus