Rintasyöpään sairastuminen vähentää erityisesti pienituloisten naisten ansiotuloja ja lisää merkittävästi psykiatrisia diagnooseja kaikilla sairastuneilla

Alkuperäinen tiedote julkaistu THL:n sivuilla

Rintasyöpään sairastuneiden naisten ansiotulot putosivat keskimäärin 5,1 prosenttia diagnoosin jälkeisten viiden vuoden aikana. Eniten tulot putosivat naisilla, jotka olivat valmiiksi heikommin kiinnittyneitä työmarkkinoille. Suurin vaikutus tuloihin oli kahtena ensimmäisenä vuonna diagnoosin jälkeen. Lisäksi psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi merkittävästi rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen.

Rintasyövän vaikutus työllisyyteen oli vaatimaton, rintasyöpään sairastuneiden työllisyys putosi yhden prosenttiyksikön verran. Tämä selittyi ennen kaikkea eläköitymisellä, mutta ei lisääntyneellä työttömyydellä. – Tulojen putoaminen voi liittyä hoidoista ja hetkellisestä työkyvyttömyydestä johtuviin poissaoloihin, urakehityksen hidastumiseen tai esimerkiksi siihen, että sairastuneen preferenssit ajankäytön suhteen muuttuvat, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.

Sosiaaliturvajärjestelmä pehmentää taloudellista vaikutusta

Vaikka ansiotulot putosivat rintasyöpään sairastuneilla naisilla merkittävästi, heidän kokonaistulonsa pienentyivät huomattavasti vähemmän. – Tämä on sairausvakuutusjärjestelmämme ansiota ja osoittaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän merkityksen sosiaalisten riskien pehmentäjänä. Tulonsiirrot paikkaavat kohtuullisen tehokkaasti sairauden aiheuttamaa tulojen menetystä, Vaalavuo toteaa.
– Sairauden psykososiaalisista vaikutuksista tulisi olla huolestuneempi, sillä psykiatriset erikoissairaanhoidon käynnit pysyvät verrokkiryhmää korkeammalla tasolla vielä viisi vuotta rintasyövän ensidiagnoosin jälkeen, hän jatkaa.

Sairauden vaikutukset eivät ole kaikille samat

Rintasyöpää esiintyy enemmän korkeammin koulutetuilla ja korkeampituloisilla naisilla, mutta sairastumisen negatiiviset vaikutukset ansiotuloihin ovat suuremmat pienituloisilla, vähemmän koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla naisilla.

Naiset ovat erilaisessa asemassa sen suhteen, vaatiiko heidän työtehtävänsä fyysistä voimaa, missä määrin työtehtäviä voi mukauttaa alentuneeseen työkykyyn ja millaista tukea työnantaja heille tarjoaa. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla syöpä havaitaan usein myöhemmin, jolloin myös syövän vakavuuteen liittyvät tekijät voivat selittää ryhmien välisiä eroja vaikutuksissa.

– Sairauden vaikutusten erojen selvittäminen eri ryhmissä on tärkeää. Jos jo valmiiksi pienituloiset kärsivät voimakkaammin sairauden vaikutuksista, tämä vahvistaa yhteyttä terveydentilan ja tulotason välillä, eriarvoisuuteen perehtynyt Vaalavuo sanoo. Terveydenhuoltojärjestelmää tulisi kehittää niin, että syöpien diagnosoimisessa tai hoidossa ei olisi sosioekonomisia eroja, ja toisaalta kaikilla työpaikoilla tulisi edesauttaa naisten palaamista töihin.

Uusi tutkimusasetelma

Terveyden ja sosioekonomisen aseman välisestä yhteydestä on paljon tutkimusta, mutta syy-seuraussuhde näiden kahden välillä ei ole täysin selvä. Heikompi terveys voi estää työnteon ja kouluttautumisen ja johtaa alhaisempiin tuloihin, mutta toisaalta pienituloisuus tai työttömyys voi vaikuttaa terveyteen. Syy-seuraussuhteen todentaminen tutkimuksessa ei ole helppoa.

Vaalavuon juuri julkaistussa tutkimusartikkelissa tarkastellaan rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen uudenlaisella tutkimusasetelmalla.  Tutkimuksessa vertaillaan rintasyöpään vuosina 2004–2009 sairastuneita vuosina 2010–2015 sairastuneisiin. Tämän uudenlaisen tutkimusasetelman ansiosta voidaan huomioida automaattisesti tekijät, jotka ovat samanaikaisesti yhteydessä sekä rintasyöpään että työmarkkina-asemaan.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoihin vuosilta 2000–2016. Tutkimus on saanut rahoitusta Kelasta ja Suomen Akatemian INVEST-lippulaivahankkeesta.

Lisätietoa
Alkuperäinen artikkeli Labour Economics –julkaisussa:
Vaalavuo, M. (2021) The Unequal impact of ill health: Earnings, employment and mental health among breast cancer survivors in Finland.

Yhteystiedot

Maria Vaalavuo
tutkimuspäällikkö, THL
puh. 0295 246 754
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi