Seminaarissa syvennyttiin lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST järjestivät perjantaina 15.3. kansallisen seminaarin, jossa keskityttiin lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat olleet viime vuosina kasvussa Suomessa ja alueelliset erot ovat merkittäviä.
Lippulaiva INVESTin ja Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen järjestämään seminaariin ”Lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointi ja hoito Suomessa – alueellisista eroista kohti yhtenäisiä käytäntöjä” osallistui yli 500 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kaikilta hyvinvointialueilta, tutkijoita ja hyvinvointialueiden päättäjiä.
Hybriditilaisuutena järjestetyssä seminaarissa kuultiin puheenvuoroja muun muassa tutkijoilta ja hyvinvointialueiden edustajilta. Keskusteluissa korostui se, että perusterveydenhuolto on vaikeuksissa kasvaneiden ADHD-diagnoosien kanssa ja että kentälle tarvitaan matalan kynnyksen varhaisen tuen palveluita.
Seminaarin ensimmäinen puheenvuoro kuultiin Kelan erikoistutkija Miika Vuorelta. Vuoren puheenvuoro käsitteli lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymistä ja alueellisia eroja Suomessa.
Vuoren mukaan ADHD-diagnooseissa näkyy Suomessa kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen suuret sukupuolierot.
– Varsinkin hyperaktiivinen ja impulsiivinen esiintymismuoto on yliedustettuna pojissa. Diagnoosien esiintyvyyden alueellisissa eroissa oli vuonna 2022 havaittavissa valtava vaihteluväli 7-12-vuotiailla pojilla. Vähimmillään diagnooseja on tietyillä alueilla 5,9 prosenttia, enimmillään yli 20 prosenttia. Saman ikäisillä tytöillä diagnoosien esiintyvyyden vaihteluväli on noin kahdesta kahdeksaan prosenttia, Vuori sanoi seminaarissa.
Vuoren mukaan ADHD-diagnoosit esittävät merkittävän haasteen suomalaiselle palvelujärjestelmälle.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinta on yksi merkittävä haaste. Tämä on spekulaatiota, mutta lääkehoidon yleisyys voi liittyä myös siihen, ettei ole tarjolla muita tukikeinoja, Vuori pohti.
ADHD-epäilyjen ja diagnoosien määrä haastaa hyvinvointialueet
Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja myös hyvinvointialueiden edustajilta. Ylilääkäri Sanni Penttilä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta puhui lasten ja nuorten ADHD-diagnooseista alueella. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on diagnosoitu muuta Suomea enemmän ADHD:ta lapsilla.
Penttilä totesi paikallisen hoitokulttuurin suosineen ADHD:n aktiivista lääkehoitoa, mutta muistutti, että alueella määrätään esimerkiksi myös psykoosilääkkeitä muuta Suomea enemmän.
Ylilääkäri Hannele Kallio Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta puhui lasten ja nuorten ADHD:sta perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän näkökulmasta.
Kallio muistutti, että muutaman viime vuoden aikana suurin osa lasten ja nuorten ADHD:n diagnostiikasta ja hoitovastuusta on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
– Olemme nykyään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä. Samanaikaisesti ADHD-epäilyt ja selvitystarve ovat lisääntyneet vyörynä ja diagnoosien ja lääkehoitoa saavien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Perusterveydenhuolto on ollut täysin valmistautumaton tehtävän siirtoon niin rakenteellisesti kuin osaamisenkin osalta, Kallio sanoi seminaarissa.
Tilannetta vaikeuttaa Kallion mukaan se, että käytännössä työ on siirtynyt koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kallio maalasi seminaarissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tilasta uhkaavan kuvan.
– Sairaanhoidolliseen diagnostiikkaan ja lääkityksen seurantaan liittyvät käynnit lisääntyvät kouluterveydenhuollossa ja perustehtäviin ei riitä voimavaroja. Kouluterveydenhuolto on tukehtumassa, Kallio sanoi.
Varhaisen tuen ohjelmista apua viriävään ADHD-kriisiin
Kansallisessa ADHD-seminaarissa kuultiin myös puheenvuoroja Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämistä lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä edistävistä varhaisen tuen hoito-ohjelmista.
Professori Andre Sourander puhui tilaisuudessa Voimaperheet-ohjelmasta, jolla ehkäistään lasten käytösongelmien kehittymistä vakavammiksi häiriöiksi. Souranderin mukaan ADHD-diagnoosiin liitetyt oireet, kuten levottomuus, liittyy yli 20 eri psykiatriseen diagnoosiin, ja merkittävällä osalla ADHD-diagnoosin saaneista on myös käytöshäiriön diagnoosi.
– Suomessa tulisi kehittää laajempaa hoitovalikoimaa ADHD-lääkehoidon ohelle. Voimaperheiden kaltaiset psykoedukaatioon pohjautuvat ohjelmat voivat olla yksi keskeinen ratkaisu tämänhetkiseen ADHD-ongelmaan, Sourander sanoi.
Erikoistutkija Kaisa Mishina Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta oli samaa mieltä siitä, että hoitomenetelmien ja perheille tarjottavien palveluiden monipuolisuus eivät vastaa lisääntynyttä kysyntää nykyisessä tilanteessa.
Kaisa Mishina esitteli seminaarissa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämää Arjen askeleet -hoito-ohjelmaa, josta on tänä vuonna alkamassa pilottitutkimus.
ADHD-oireista kärsivien alakouluikäisten lasten vanhemmille suunnattu Arjen askeleet -ohjelma koostuu verkossa tarjolla olevista itseopetusmateriaaleista ja valmennuspuheluista.
– Arjen askeleet vastaa nykytilanteen haasteisiin, joissa korostuvat pitkät odotusajat, palveluiden puute ja niiden kasautuminen epätasaisesti eri alueiden välillä. Ohjelmaan osallistuville vanhemmille tarjotaan konkreettisia tapoja lisätä myönteistä vuorovaikutusta ja hyvän huomioimista perheessä, Mishina kertoi seminaarissa.
Seminaarissa kuultiin lisäksi puheenvuorot Etelä-Tanskan yliopiston professori Ole Jakob Storebølta, lastentautien erikoislääkäri Minna Sucksdorffilta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta sekä ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovénilta.
INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, joka tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. INVESTin tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.