Taustapohjalla ADHD-tekstejä sikin sokin.

Seminaarissa syvennyttiin lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST järjestivät perjantaina 15.3. kansallisen seminaarin, jossa keskityttiin lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat olleet viime vuosina kasvussa Suomessa ja alueelliset erot ovat merkittäviä.

Lippulaiva INVESTin ja Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen järjestämään seminaariin ”Lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointi ja hoito Suomessa – alueellisista eroista kohti yhtenäisiä käytäntöjä” osallistui yli 500 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kaikilta hyvinvointialueilta, tutkijoita ja hyvinvointialueiden päättäjiä.

Hybriditilaisuutena järjestetyssä seminaarissa kuultiin puheenvuoroja muun muassa tutkijoilta ja hyvinvointialueiden edustajilta. Keskusteluissa korostui se, että perusterveydenhuolto on vaikeuksissa kasvaneiden ADHD-diagnoosien kanssa ja että kentälle tarvitaan matalan kynnyksen varhaisen tuen palveluita.

Seminaarin ensimmäinen puheenvuoro kuultiin Kelan erikoistutkija Miika Vuorelta. Vuoren puheenvuoro käsitteli lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymistä ja alueellisia eroja Suomessa.

Vuoren mukaan ADHD-diagnooseissa näkyy Suomessa kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen suuret sukupuolierot.

– Varsinkin hyperaktiivinen ja impulsiivinen esiintymismuoto on yliedustettuna pojissa. Diagnoosien esiintyvyyden alueellisissa eroissa oli vuonna 2022 havaittavissa valtava vaihteluväli 7-12-vuotiailla pojilla. Vähimmillään diagnooseja on tietyillä alueilla 5,9 prosenttia, enimmillään yli 20 prosenttia. Saman ikäisillä tytöillä diagnoosien esiintyvyyden vaihteluväli on noin kahdesta kahdeksaan prosenttia, Vuori sanoi seminaarissa.

Vuoren mukaan ADHD-diagnoosit esittävät merkittävän haasteen suomalaiselle palvelujärjestelmälle.

Miika Vuori.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinta on yksi merkittävä haaste. Tämä on spekulaatiota, mutta lääkehoidon yleisyys voi liittyä myös siihen, ettei ole tarjolla muita tukikeinoja, Vuori pohti.

ADHD-epäilyjen ja diagnoosien määrä haastaa hyvinvointialueet

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja myös hyvinvointialueiden edustajilta. Ylilääkäri Sanni Penttilä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta puhui lasten ja nuorten ADHD-diagnooseista alueella. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on diagnosoitu muuta Suomea enemmän ADHD:ta lapsilla.

Penttilä totesi paikallisen hoitokulttuurin suosineen ADHD:n aktiivista lääkehoitoa, mutta muistutti, että alueella määrätään esimerkiksi myös psykoosilääkkeitä muuta Suomea enemmän.