Syövän vaikutukset ovat moninaisia ja ulottuvat sairastuneen koko perheeseen
Syöpään sairastumisella on potilaan lisäksi merkittävä vaikutus koko perheen elämään ja talouteen, osoittavat tuoreet suomalaistutkimukset. Lapsen sairastuminen syöpään heikentää merkittävästi äidin työtuloja usean vuoden ajan, rintasyöpä leikkaa naisen tuloja pysyvästi. Tutkimus paljasti, että sairauden vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti: alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat menettävät enemmän tuloja ja kärsivät enemmän mielenterveysongelmista kuin korkeammassa asemassa olevat.
Kolmen tieteellisen tutkimuksen kokonaisuus valottaa syöpään sairastumisen seurauksia. Tutkimukset tehtiin sekä tutkimuksen lippulaiva INVESTin että Kelan tutkimusrahoituksella.
Suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuvassa taloustieteellisessä ja sosiologisessa tutkimushankkeessa tarkasteltiin rintasyövän vaikutuksia sairastuneisiin naisiin, lapsen syövän vaikutuksia lapsen vanhempiin sekä syövän vaikutuksia sairastuneen puolisoon. Seurauksia yksilön ja perheen hyvinvointiin tutkittiin monipuolisesti analysoimalla vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen, tuloihin, mielenterveyteen ja avioeroihin.
Tutkimus tuo esiin syöpään sairastumisen vaikutuksia perinteistä laajemmin. Huomion kohteena ei ollut sairaanhoidon kustannukset, lääketieteellinen hoito tai ainoastaan sairastuneet yksilöt, vaan tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään, miten sairaus saattaa muuttaa koko perheen sisäistä dynamiikkaa.
Moderneilla menetelmillä aiempaa luotettavampaa tietoa syy-seuraussuhteesta
– Terveyden ja erilaisten sosioekonomisten tulemien välillä olevan syy-seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää, sillä se kertoo meille niin terveys- kuin tuloerojen syntymekanismeista, tutkimusta johtanut THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo kertoo.
Kuten muualla maailmassa myös Suomessa pienituloisilla, matalammin koulutetuilla ja työttömillä on tavallisesti muita heikompi terveydentila. Aiempi tutkimus on havainnut syy-seuraussuhteen kulkevan kumpaankin suuntaan, eli huono terveys voi johtaa alempaan sosioekonomiseen asemaan ja toisin päin.
– Näistä tarkastelimme etenkin tätä ensimmäistä, eli miten sairastuminen vaikuttaa henkilön ja perheenjäsenten taloudelliseen tilanteeseen. Luotettavaa näyttöön perustuvaa syy-seuraussuhdetta aiheesta on hankala tuottaa, mutta uusissa tutkimuksissamme on käytetty edistyneitä menetelmiä, joilla tämä on ollut mahdollista. Käytännössä syöpään sairastuneita on verrattu myöhemmin sairastuneisiin, Vaalavuo sanoo.
Sairastuminen vaikuttaa henkilön ja perheen taloudelliseen asemaan
Vakava sairastuminen, sen hoito ja sairaudesta toipuminen vaikuttavat negatiivisesti henkilön työtuloihin työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen takia. Sairastuneen henkilön alentunut tulotaso voi johtaa hänen puolisonsa työnteon lisäämiseen, jos perheen taloustilanne on vaakalaudalla.
Toisaalta perheenjäsenet voivat vähentää työntekoaan ollakseen sairastuneen kanssa ja hoivatakseen häntä. Etenkin lapsen sairastuessa syöpään vanhemmilta vaaditaan osallistumista pienen potilaan hoitamiseen. Hyvä taloudellinen tilanne saattaa myös mahdollistaa työnteon vähentämisen vapaaehtoisesti.
Sekä itse sairastuminen että siihen mahdollisesti kytkeytyvä taloudellinen huoli vaikuttavat niin sairastuneen kuin hänen perheenjäseniensä mielenterveyteen merkittävästi. Mielenterveysongelmat voivat osaltaan johtaa sairauspoissaoloihin ja alentuneisiin työtuloihin.
– Syöpien hoidossa olisi tärkeä nähdä perheiden tilanne kokonaisuutena. Tulokset osoittavat, että hoitopolkua pitäisi kehittää niin, että hoito tukisi mielenterveyttä ja työkykyä – koko perheessä, Vaalavuo pohtii.
– Lisäksi tutkimustemme muodostama laajempi näkökulma sairauden kustannuksiin tuo esille sen, että terveydenhuollon taloudellisessa arvioinnissa tulisi ottaa huomioon sairastuneeseen kohdistuvien vaikutuksien lisäksi vaikutukset perhepiiriin, THL:n erikoistutkija Henri Salokangas jatkaa.
Rintasyöpä alentaa tuloja etenkin alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä
Rintasyövän osalta tutkittiin lisäksi, eroavatko vaikutukset sosioekonomisen ryhmän mukaan. Tulokset osoittavat rintasyövän alentavan naisten työtuloja keskimäärin 5,1 prosenttia viiden vuoden seurantajaksolla ja lisäävän psykiatristen diagnoosien määrä huomattavasti. Alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat kärsivät enemmän.
– Tämä vahvisti hypoteesimme, ettei sairauden taakka ole kaikille sama, Vaalavuo kertoo. Sairastuminen voi siis vahvistaa jo olemassa olevia hyvinvointieroja sosioekonomisten ryhmien välillä.
Tärkeä havainto kuitenkin osoittaa, että sosiaaliturvajärjestelmän takaamat tulonsiirrot kompensoivat menetettyjä työtuloja kohtuullisen hyvin.
Koska rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, niin tulokset koskettavat monia. Suomessa rintasyöpä kattaa noin kolmasosan kaikista naisten sairastamista syövistä, samalla rintasyövästä selviää kuitenkin yhä useampi nainen.
Lasten syöpiä koskenut tutkimus lisää ymmärrystämme sukupuolten välisestä tasa-arvosta
– Tiedämme jo, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat epätasaisesti äitien ja isien kesken, mikä selittää merkittävästi sukupuolten välisiä eroja ansioissa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt lapsen sairastamisen vaikutukset vanhempien tulokehitykseen ja työuraan – se kimmoitti kiinnostuksemme tähän aiheeseen, kertoo Salokangas.
Tutkimustulokset hätkähdyttävät: lapsen syövän vaikutus äidin tuloihin on jopa suurempi kuin rintasyövän vaikutus naiseen itseensä. Syöpädiagnoosivuotena äidin tulot laskevat noin 3 700 euroa (17 % vertailuryhmän tulotasosta) ja sitä seuraavana vuonna jopa 6 700 euroa (30 %) suhteessa syöpää edeltävään tasoon.
Äidin tulotaso jää selkeästi verrokkiryhmää alhaisemmalle tasolla jopa viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen. Myös isien työtulot vähenevät lapsen syövän myötä, mutta nämä tulomenetykset ovat vähäisempiä ja lyhytkestoisempia.
– Näyttää vahvasti siltä, että äidit kantavat suurimman vastuun lapsen sairastumisesta, mikä osaltaan vahvistaa sukupuolten eroja työmarkkinoilla, Salokangas tulkitsee.
Kuten rintasyöpätutkimuksessa, myös lasten syöpien kohdalla havaittiin, että vaikka vanhemmat vähentävät työssäkäyntiään, menetettyjä palkkatuloja korvaavat erilaiset sosiaalietuudet. Kotiin jäävä vanhempi voi saada Kelalta erityishoitorahaa ja omaishoitorahaa lapsen vakavan sairauden takia.
Keskiarvojen taakse kätkeytyy mielenkiintoisia eroja
Yleisesti ottaen nyt saadut tutkimustulokset syövän vaikutuksesta puolisoon osoittivat, että sairastuminen vaikuttaa vain vähän terveen puolison tuloihin ja työssäkäyntiin. Keskiarvot peittävät taakseen kuitenkin merkittävää vaihtelua. Vaikutukset riippuivat sukupuolesta, tuloasemasta suhteessa toiseen puolisoon ja siitä, kuoleeko syöpään sairastunut. Jos syöpään sairastui perheen elättäjä, puoliso lisäsi työntekoaan sairastuneen kuollessa, mutta vähensi sitä, jos sairastunut selvisi hengissä.
Nämä löydökset kertovat erilaisista mekanismeista, jotka vaikuttavat henkilöiden käyttäytymiseen. Syövän myötä perheen taloudellinen tilanne saattaa luoda tarpeita työnteolle, mutta mahdolliset hoivavelvoitteet saattavat vähentää mahdollisuuksia siihen.
– Tutkimuksen tuloksia voi pohtia laajemmasta ja ajankohtaisesta näkökulmasta: kun perheenjäsenten velvoitteita tarjota hoivaa kiristetään, tulisi arvioida negatiiviset ja sukupuolittuneet vaikutukset työntekoon, Vaalavuo sanoo.
Sairastuminen laukaisee monipolvisen päätöksenteon perheissä
Kaikki kolme tutkimusta valaisevat päätöksenteon monimutkaista kokonaisuutta. Ensinnäkin sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen, ei vain sairastuneeseen. Toiseksi työhön ja hoivaan liittyviä päätöksiä ohjaavat taloudelliset mahdollisuudet, tarpeet ja esteet. Kolmanneksi sairastumisen vaikutukset eivät ole kaikille samat: niitä muokkaavat sairastumista edeltävä sosioekonominen asema ja perheen sisäinen työnjako.
– Erilaisten vaikutusten selvittäminen on tärkeää myös silloin, kun arvioimme terveydenhuollon toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja suunnittelemme hyvinvointia kohentavia interventioita. Mielenterveysongelmien jyrkkä nousu niin sairastuneilla kuin perheenjäsenillä osoittaa, että sairastunutta ja hänen perhettään tulisi kohdella terveydenhuollossa yhtenä psyykkissosiaalisena kokonaisuutena, Salokangas sanoo.
Tutkimusta rahoitti Kelan tutkimusrahoitus ja INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva. Tutkimuksiin osallistuivat THL:n Maria Vaalavuo, Henri Salokangas ja myös Turun yliopiston professorina toimiva Mika Kortelainen, Jyväskylän yliopiston Petri Böckerman sekä Helsingin yliopiston Ossi Tahvonen. Tutkimus perustuu suomalaisiin pseudonymisoituihin rekisteriaineistoihin, lue lisää: https://invest.utu.fi/fi/investkokonaisdata/
Tutkimukset:
Vaalavuo, M. (2021) “The unequal impact of ill-health – Earnings, employment and mental health among Finnish women with breast cancer.” Labour Economics. Vol. 69: 101967.
Vaalavuo, M., Salokangas, H., Tahvonen, O. (2023) “Gender inequality reinforced: the impact of a child’s health shock on parents’ labor market trajectories.” Demography. Vol. 60(4): 1005-1029.
Böckerman, P., Kortelainen, M., Salokangas, H., Vaalavuo, M. (2025) “A family affair? Long-term economic and mental health effects of spousal cancer.” Journal of Population Economics. Vol. 39(19).
Suomeksi aiheesta:
Böckerman, P., Kortelainen, M., Salokangas, H., Vaalavuo, M. (2023) Syövän vaikutukset puolison tuloihin ja työllisyyteen. Sosiaalitieteellinen aikakauslehti. Vol. 60(3).
Salokangas, H., Vaalavuo, M. (2022) Lapsen vakava sairastuminen kasvattaa äitien ja isien välistä eriarvoisuutta työmarkkinoilla. INVEST blogi.
Vaalavuo, M., Tahvonen, O., Salokangas, H. (2021) Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille. SYLVA Tutkimus Tietoa ja tilastoja 2/2021.
Vaalavuo, M., Salokangas, H., Tahvonen, O. (2021) Lapsen sairastuminen syöpään vähentää etenkin äitien työtuloja. SYLVA Tutkimus Tietoa ja tilastoja 1/2021.
Vaalavuo, M. (2021) Rintasyövän vaikutukset naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen. Best Practice Nordic Onkologia/Hematologia. Nro 8/2021.