INVESTin päättäjäkysely: Tutkimustiedon merkitys korostuu hyvinvointivaltion uudistamisessa
INVESTin päättäjäkysely osoittaa, että tutkimustiedolla on keskeinen rooli hyvinvointivaltion uudistamisessa aikana, jolloin yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja kytkeytyvät toisiinsa entistä tiiviimmin. Kyselyyn vastanneet päättäjät ja virkahenkilöt pitävät tutkimustietoa tärkeänä ja hyödyllisenä työssään, ja luottamus tieteeseen on erittäin korkealla tasolla. Samalla tulokset osoittavat, että tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä rajoittavat erityisesti ajan puute, tiedon hajanaisuus ja työyhteisöjen puutteelliset rakenteet.
Tutkimustiedon merkitys korostuu yhteiskunnallisen murroksen keskellä
Elämme aikaa, jossa väestörakenteen muutos, digitalisaatio, polarisaatio ja julkisen talouden paineet tekevät yhteiskunnallisista kysymyksistä aiempaa monimutkaisempia. Samalla lasten, nuorten ja perheiden kasvavat tuen tarpeet, palvelujärjestelmien uudistukset sekä koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät haasteet lisäävät painetta löytää kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja hyvinvointivaltion uudistamiseksi.
Monimutkaisiin ongelmiin tarvitaan entistä enemmän laaja-alaista ja tutkittua tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin, miten palvelujärjestelmät toimivat ja millaiset interventiot sekä investoinnit ovat vaikuttavia pitkällä aikavälillä.
Päättäjäkyselyn tulokset vahvistavat, että tutkimustiedon merkitys ei rajoitu yksittäisiin päätöksiin, vaan liittyy laajemmin siihen, miten hyvinvointivaltion kestävyyttä rakennetaan tulevaisuudessa.
Päättäjät luottavat tieteeseen ja pitävät tutkimustietoa tärkeänä
Kyselyn tulokset osoittavat, että luottamus tutkimukseen ja tieteeseen on erittäin vahvaa kaikilla hallinnon tasoilla. Kaikki vastaajat ilmoittivat luottavansa melko tai erittäin paljon tieteeseen ja tutkimukseen yleisesti.
Tutkimustiedon merkitys näkyy käytännön työssä. Kyselyyn vastanneista 77 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että tutkimustieto on tärkeää heidän työssään, ja 74 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että tutkimustiedosta on hyötyä heidän työssään. Lisäksi valtaosa vastaajista kertoi käyttävänsä tutkimustietoa työtehtäviin liittyvässä päätöksenteossa ainakin jossain määrin.
Tulokset osoittavat, että tutkimustieto nähdään päätöksenteossa legitiiminä ja perusteltuna tiedonlähteenä.
Mistä aiheista tutkittua tietoa tarvitaan?
Kyselyssä nousi esiin viisi keskeistä teemaa, joista päättäjät ja virkahenkilöt tarvitsevat tutkittua tietoa työnsä tueksi: julkisten palveluiden kehittäminen, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, koulutuspolut ja työllistyminen, digitalisaatio sekä laajemmat yhteiskunnalliset murrokset.
Vastaukset vahvistavat, että juuri lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, koulutukseen, palvelujärjestelmiin, eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisiin muutoksiin kohdistuva tutkimus on päätöksenteon kannalta erityisen relevanttia.
Vastaajat korostivat erityisesti tarvetta ymmärtää, miten julkiset palvelut toimivat, miten niiden saatavuus, oikea-aikaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat sekä millaiset ratkaisut ja interventiot ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin osalta esiin nousivat esimerkiksi mielenterveys, syrjäytyminen, koulutuspolut ja perheiden kuormitustekijät. Lisäksi päätöksenteossa tarvitaan tutkimustietoa koulutuksen eriytymisestä, työllisyydestä, digitalisaation vaikutuksista sekä väestörakenteen muutokseen ja alueelliseen eriytymiseen liittyvistä ilmiöistä.
Tutkimustiedon hyödyntämisen suurin haaste on ajan ja rakenteiden puute
Vaikka tutkimustietoa arvostetaan laajasti, sen systemaattista hyödyntämistä rajoittavat käytännön resurssit. Vain pieni osa vastaajista koki, että heillä on riittävästi aikaa ja välineitä käyttää tutkimustietoa työssään.
Myös työyhteisötasolla näkyy sama ilmiö: tutkimusmyönteinen kulttuuri on monin paikoin olemassa, mutta yhteiset käytännöt, resurssit ja koulutus tutkimustiedon hyödyntämiseen ovat selvästi heikommin kehittyneitä.
Kyselyn mukaan tutkimustieto tavoittaa päätöksentekijät parhaiten silloin, kun se on valmiiksi jäsenneltyä ja tiivistettyä työelämän tarpeisiin. Tiedon tulee olla nopeasti omaksuttavassa ja työn kannalta relevantissa muodossa.
Vastaajista yli 70 prosenttia koki policy briefit ja tutkimustiivisteet hyvinä tai erittäin hyvinä tapoina saada tutkimustietoa.
Tutkimustiedon vaikuttavuus syntyy myös sen saavutettavuudesta
Kokonaisuutena päättäjäkysely osoittaa, että tutkimustiedon merkitys päätöksenteossa on vahva. Päättäjät luottavat tieteeseen, pitävät tutkimustietoa tärkeänä ja hyödyntävät sitä työssään.
Tulokset vahvistavat kuitenkin, että tutkimustiedon vaikuttavuus ei riipu vain sen sisällöstä. Vaikuttavuus riippuu yhä enemmän siitä, kuinka saavutettavaa, ymmärrettävää ja käyttökelpoista tieto on päätöksenteon arjessa.
Tutkitun tiedon ja käytännön välistä kuilua voitaisiin merkittävästi kaventaa kokoamalla hajanaista tutkimustietoa yhteen, jalostamalla sitä päätöksenteon tueksi sopivaan muotoon ja varmistamalla, että tieto tavoittaa oikeat henkilöt. Se edistäisi tutkitun tiedon hyödyntämistä eri yhteiskunnan sektoreilla. Toiminta vaatii kuitenkin resurssointia sekä julkisen sektorin organisaatioilta että tutkimuslaitoksilta.