Tutkijat ja Miia Hänninen lavalla.

Tutkittu tieto auttaa tekemään vaikuttavampia sote-päätöksiä

Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:llä (VSLJ) sekä Turun yliopistosta Heidekenin tiedekummeiksi kutsutuilla tutkijoilla on yhteinen tavoite: lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävän työn perustuu tutkittuun ja uusimpaan tietoon. Uudeksi keinoksi kehitettiin Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaari.

– Yhdyn lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarisen sanomaan, että nyt on selvitysten aika ohi. Meillä on tutkittua tietoa, ja sillä saadaan päätöksentekoon vaikuttavuutta. Meillä on yhteinen tavoite: tehdä Varsinais-Suomesta Suomen lapsiystävällisintä hyvinvointialuetta, VSLJ:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen sanoi.

Järjestö oli kutsunut tiedekummeistaan neljä kertomaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) valtuutetuille, mitkä tekijät luovat haasteita lasten hyvinvoinnille, ja miten tilannetta voidaan parantaa mahdollisimman vaikuttavilla keinoilla


Professori Linnea Karlsson, yliopistonlehtori Jaanet Salminen, tutkimuspäällikkö Miia Laasanen ja professori Johanna Kallio kertoivat valtuutetuille tutkimuksista, joiden kerryttämä tieto auttaa tekemään päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta.

Väestötutkimuksen professori Linnea Karlsson kertoi valtuutetuille varhaislapsuuden tapahtumien ja koetun köyhyydellä vaikutuksesta aina aikuisuuden terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalityön professori Johanna Kallio kertoi, miten lapset ja nuoret kokevat köyhyyden ja miksi köyhyys on huomioita palveluissa. Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Laasanen ja erityispedagogiikan yliopistonlehtori Jaanet Salminen kertoivat, miten hyvinvointialueuudistuksen uusiksi panemaa opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä voidaan edistää.

– Meillä on todella paljon tietoa, mikä auttaa, mutta implementoinnissa on kehittämistä, Karlsson totesi viitaten tiedon käyttöönottoon. Hänninen muistutti, että toimenpiteiden vaikuttavuutta on saatava parannettua.

– Meillä kuluu koko ajan enemmän rahaa lastensuojeluun, mutta lapsia on aina vain vähemmän, Hänninen totesi.

Ensimmäiset 1000 päivää ratkaisevia

Karlsson toi esille, miten lapsen kokeman toksisen eli terveydelle haitallisen stressin vaikutus heijastuu aivoterveydestä ihmisen kokonaisterveyteen aina aikuisikään saakka. Tutkimus on esimerkiksi löytänyt yhteyden lapsuudessa koetun perheen köyhyyden ja pitkäkestoisen taloudellisen tilanteen sekä ikääntyvien muistisairauksien välillä.

– Lapsen ensimmäiset 1000 päivää – alkaen raskaudesta – ovat aivojen kehityksen kannalta erityisen herkkää vaihetta. Tämä ei koske vain tunneaivoja vaan myös kognitiivista puolta, oppimista, FinnBrain-tutkimushankkeen varajohtajana toimiva Linnea Karlsson totesi.

Yksi valtuutettu seisoo valtuustosalissa.
Seminaari järjestettiin iltapäivällä, ennen aluevaltuuston kokousta, joten kaikilla valtuutetuilla ei ollut mahdollisuutta osallistua. Reilun kolmanneksen joukossa oli edustajia kaikista aluevaltuustoryhmistä.

Konkreettisena neuvona päättäjille Karlsson kannusti panostamaan vuorovaikutuksen ennakoitavuuteen. Siinä tärkeää on hoitosuhteen jatkuvuus. Ja ihminen. Karlsson kertoi tutkimuksesta, jossa osalle munuaiskivipotilaista kipulääkettä annosteli robotti, osalle ihminen. Robotti toimi syötetyn tiedon mukaan, ihminen myös havainnoi tilannetta. Tutkimus paljasti merkittävän eron osoittaen ihmisen annostelutavan vaikuttavammaksi. Tutkimus on osoittanut myös kosketuksen voiman. Silittäminen ja kosketus vaikuttavat vastasyntyneen painon kehitykseen, mutta myös esimerkiksi ADHD:n ja kivun hoidossa.

– Julkiseen terveydenhuoltoon kuuluu mennä palkkarahoja, me tarvitsemme ihmisiä, Karlsson totesi kannustaen yhteiskuntaa ja palvelujärjestelmää suuntaamaan tukitoimet stressin poistamiseen ja resilienssin tukemiseen.

– Vanhempien huonovointisuus vaikuttaa suoraan lasten elämään. Huono-osaisuus ja köyhyys näkyvät tässä kohtaa, Karlsson totesi.

Viestiä omien tutkimustensa kautta vahvisti sosiaalityön professori Johanna Kallio. Hän on työryhmineen tutkinut lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä. Tällä hetkellä noin 12 prosenttia lapsista asuu pienituloisissa perheissä, ja osuus on nousussa.

Valtuutetut haastettiin köyhyystietoiseen päätöksentekoon

– Lapsille köyhyys on erityisesti sosiaalinen ilmiö. Se rasittaa kanssakäymistä ja mahdollisuutta liittyä sosiaalisiin verkostoihin, Köyhyyttä kokevat lapset ja nuoret ovat harvemmin tyytyväisiä ystävien määrään ja kokevat enemmän yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta kuin muut lapset ja nuoret, Kallio totesi.

Kallion mukaan kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä ovat köyhyys ja pitkäkestoiset taloudelliset vaikeudet lisäten, että ne eivät yksin selitä lastensuojelun tarvetta.

Kallio haastoi päättäjät köyhyystietoiseen päätöksentekoon.

– Pari vuotta sitten Itlan tutkimus toi esille, että kunnissa, joissa on paljon toimeentulotukea saavia perheitä, on paljon lasten kodin ulkopuolisia sijoituksia. Köyhyyden ylisukupolvisuuden katkaiseminen on erityisesti palvelukysymys. Haastan teidät köyhyystietoiseen päätöksentekoon, Kallio totesi lisäten, että tukeminen on myös halvempaa kuin sijaishuolto.

Tutkimuspäällikkö Miia Laasanen ja yliopistonlehtori Jaanet Salminen painottivat moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Toimivien mallien löytäminen on nyt erityisen tärkeää, kun osan lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista palveluista tuottaa hyvinvointialueet, osan kunnat.

Sote-akatemian tutkimus käynnistyneestä yhteistyöstä on nostanut esille pieniä, mutta arkea rasittavia ongelmia. Vanhan työntekijä ei saa koululla ottaa kopioita vaan niitä varten on lähdettävä omaan toimipisteeseen.

– Mitä vähemmän yhteistyötä tehdään, sitä tuloksettomampaa se on, Salminen kertoi tutkimustuloksista.

Laasanen muistutti, että Sote-akatemian tuore tutkimus antaa myös neljä suositusta. Lapset, nuoret ja perheet osallisuutta on vahvistettava, yhteistyöosaaminen on varmistettava ja vahvistettava järjestämällä yhteistä koulutusta, resurssit on oltava tarkoituksenmukaiset ja moniammatillisen yhteistyön johtamisessa on purettava reviiriajattelu,

Varha sai myös kiitosta. Hänninen kiitti siitä, miten Varha on strategiatyössään ottanut lapset ja nuoret huomioon sekä siitä, että Varha perusti lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yksikön. Laasanen kiitti Varhan osallisuussuunnitelmaa.

– Nyt keskeistä on, miten kansallinen lapsistrategia jalkautetaan maakuntaan, Hänninen totesi.

Tiedekummit

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry solmi vuonna 2019 Turun yliopiston Sote-akatemian ja yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin kanssa tiedekummitoiminnasta. VSLJ ja tiedekummit pyrkivät yhdessä edistämään sitä, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävän työn perustuu tutkittuun ja uusimpaan tietoon. Lastensuojelujärjestöjen yhteistyöorganisaationa VSLJ myös välittää tiedekummien kautta tiedeyhteisöön lastensuojelun kentältä nousseita ajankohtaisia havaintoja, mikä auttaa tutkijoita suuntaamaan tutkimustaan ja opetustaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin ja ilmiöihin.
>> Lue lisää tiedekummitoiminnasta

Vaikuttajakummit

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry kutsui vuonna 2023 kustakin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoryhmästä edustajan vaikuttajakummiksi. Yhteistyön perustana on sitoutuminen alueellisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Yhteistyössä pyritään edistämään lapsiystävällistä päätöksentekoa, lasten ja nuorten äänen esiin tuomista sekä ajankohtaisten havaintojen ja tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
>> Lue lisää Vaikuttajakummitoiminnasta