Lapsiperheköyhyys Suomessa – nykytilanne, vaikutukset ja ratkaisut
Lapsiperheköyhyys on Suomessa kääntynyt kasvuun. Vuonna 2024 noin joka seitsemäs lapsi asui pienituloisessa kotitaloudessa, ja lasten aineellinen puute oli korkeammalla tasolla kuin koskaan mittaushistoriassa.
Lapsiperheköyhyys ei ole vain tämän hetken toimeentulo-ongelma. Tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu köyhyys voi vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen, esimerkiksi koulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin ja työmarkkina-asemaan.
Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on investointi lasten hyvinvointiin, koulutukseen, terveyteen ja tulevaan työelämään. Kun köyhyyteen puututaan ajoissa, voidaan samalla ehkäistä huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Tällä sivulla tarkastelemme, mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa, miten se vaikuttaa lasten elämään ja millaisilla toimilla sitä voidaan ehkäistä.
Sivun lopusta voit ladata ja tulostaa tietopaketin.
1. Lapsiperheköyhyys Suomessa vuonna 2024
Lapsiperheköyhyys on Suomessa palannut 15–20 vuoden takaiselle tasolle mittarista riippuen. Erityisen huolestuttavaa on, että lasten aineellinen puute oli vuonna 2024 korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa.
On odotettavissa, että lapsiperheiden köyhyys yleistyy ja syvenee edelleen myös tulevina vuosina:
- monet politiikkamuutokset vaikuttavat viiveellä kotitalouksien tuloihin
- vuosina 2025–2026 on tehty monia pienituloisiin kohdistuvia lakimuutoksia
- työttömyys on on jatkanut yleistymistään myös vuoden 2024 jälkeen
2. Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa?
Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen taloudelliset resurssit eivät riitä turvaamaan lapselle tavanomaisena pidettyä arkea, osallisuutta ja hyvinvointia.
Lapsiperheköyhyyteen vaikuttavat usein laajemmat rakenteelliset tekijät, kuten työmarkkinoiden epävarmuus, perherakenteen muutokset (esimerkiksi ero tai yksinhuoltajuus) sekä sosiaaliturvan ja palvelujen taso.
Lapsiperheköyhyyden riskiä lisäävät
- yksinhuoltajuus
- maahanmuuttajatausta
- matala koulutus
- vanhempien heikko työmarkkina-asema
- perheen lapset ovat pieniä
Suomessa lapsiperheköyhyys tarkoittaa usein sitä, että perheen rahat eivät riitä sellaiseen arkeen, jota pidetään lasten elämässä tavallisena, kuten harrastuksiin, vapaa-aikaan tai yhdessäoloon kavereiden kanssa. Tätä kutsutaan suhteelliseksi köyhyydeksi. Köyhyys voi näkyä myös perustarpeissa, kuten siinä, ettei perheellä ole aina varaa riittävään ruokaan, vaatteisiin tai muihin välttämättömiin menoihin.
Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyys näkyy lapsen arjessa muun muassa
- kouluhyvinvoinnin heikkenemisenä
- harrastustusten pois jäämisenä
- lisääntyneenä ulkopuolisuuden kokemuksena
- heikentyneenä itsetuntona
- heikentyneenä tulevaisuudenuskona
3. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on pitkäkestoisia vaikutuksia
Tutkimus osoittaa johdonmukaisesti, että lapsuuden aikainen köyhyys voi vaikuttaa yksilön elämänkulkuun pitkälle aikuisuuteen.
Lapsuusajan köyhyyden vaikutukset näkyvät monella elämänalueella
Vaikutukset ovat usein voimakkaimpia silloin, kun köyhyys on pitkäkestoista, toistuvaa tai ajoittuu varhaislapsuuteen.
Miksi köyhyys voi periytyä?
Köyhyyden ylisukupolvisuutta selittävät erityisesti resurssien niukkuus ja pitkäkestoinen taloudellinen epävarmuus.
- niukat resurssit rajoittavat vanhempien mahdollisuuksia tukea lapsen kehitystä
- taloudellinen epävarmuus lisää perheiden stressiä ja psyykkistä kuormitusta
- kuormitus voi heikentää vanhemmuutta ja perheen vuorovaikutusta
- vaikutukset voivat kasautua koulutuksessa, terveydessä ja työmarkkina-asemassa
- kyse on ennen kaikkea rakenteellisista olosuhteista, ei yksilöiden asenteista
4. Miten lapsiperheköyhyyttä voidaan ehkäistä?
Tehokkaimipia lapsiperheköyhyyden ehkäisyssä ovat toimet, jotka vahvistavat perheiden toimeentuloa, vähentävät arjen epävarmuutta ja ehkäisevät köyhyyden haitallisten vaikutusten kasautumista. Siksi vaikuttava lapsiperheköyhyyspolitiikka yhdistää taloudelliset tukitoimet, palvelut ja varhaisen tuen.
Keskeiset keinot
Lapsiperheköyhyyden vaikutukset kasvavat usein silloin, kun taloudellinen ahdinko pitkittyy. Siksi ennaltaehkäisevät toimet ovat usein sekä inhimillisesti että taloudellisesti vaikuttavampia kuin myöhäinen korjaava työ.
Lapsiköyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimia tulee myös arvioida nykyistä vahvemmin. Esimerkiksi satunnaistettujen kokeilujen avulla voidaan selvittää, miten etuudet, palvelut ja niihin yhdistetyt toimintamallit vaikuttavat köyhyyden kielteisiin seurauksiin.
5. Politiikkasuositukset
Lapsiperheköyhyyden vähentäminen edellyttää samanaikaisesti toimeentulon vahvistamista ja haittojen ehkäisyä. Tehokkaimmat ratkaisut vahvistavat perheiden taloudellista turvaa, vähentävät arjen epävarmuutta ja ehkäisevät köyhyyden haitallisten vaikutusten kasautumista lasten arjessa, koulutuksessa ja hyvinvoinnissa.
1. Vahvistetaan lastenvalvojan palveluita eroaville tai eronneille vanhemmille ja kehitetään lasten elatusjärjestelmää
Yksinhuoltajaperheissä lapsiperheköyhyys on muita yleisempää. Siksi perheoikeudellisia palveluja tulee vahvistaa, jotta perheet saavat ajoissa oikeudellista ohjausta, taloudellista neuvontaa ja tukea elatussopimusten laatimiseen. Samalla elatustuen tasoa tulisi arvioida suhteessa lapsen todellisiin elinkustannuksiin.
Vaikutukset
- vähentää yksinhuoltajaperheiden köyhyysriskiä
- parantaa lapsen toimeentulon ennakoitavuutta eron jälkeen
- vahvistaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten taloudellista turvaa
2. Vahvistetaan lapsiperheiden varhaista talousneuvontaa ja tukea taloudellisen ahdingon pitkittymisen ehkäisemiseksi
Lapsiköyhyyden haitalliset vaikutukset kasvavat usein silloin, kun taloudellinen ahdinko pitkittyy. Siksi lapsiperheille tulee tarjota ajoissa saavutettavaa talousneuvontaa ja tukea raha-asioiden hallintaan, jotta velkaantumista, aineellista puutetta ja muiden ongelmien kasautumista voidaan ehkäistä. Talous- ja velkaneuvonnan, taloussosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja tulee vahvistaa, jotta perheet saavat apua ennen kuin taloudelliset vaikeudet syvenevät.
Vaikutukset
- ehkäisee taloudellisten ongelmien pitkittymistä
- vähentää velkaantumisen ja aineellisen puutteen riskiä
- vahvistaa lapsen hyvinvoinnin edellytyksiä ja arjen vakautta
3. Vahvistetaan varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilashuollon keinoja lieventää köyhyyden vaikutuksia
Kaikkia lapsiköyhyyden vaikutuksia ei voida ratkaista tulonsiirroilla. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilashuollon palvelut voivat merkittävästi lieventää köyhyyden haitallisia vaikutuksia.
Vaikutukset
- tukee lasten oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia
- ehkäisee koulutuksellisten ja hyvinvointierojen syvenemistä
- vahvistaa lasten arjen turvallisuutta ja mahdollisuuksia osallistua
4. Lisätään maahanmuuttajavanhempien työllisyyttä kehittämällä kotoutumispalveluja perheiden yhdistymisen takia Suomeen saapuneille.
Perheiden yhdistymisen kautta Suomeen saapuneet maahanmuuttajavanhemmat voivat jäädä kotoutumista ja työllistymistä tukevien palvelujen ulkopuolelle tai saada tukea liian myöhään. Tämä voi pitkittää työttömyyttä, heikentää perheen toimeentuloa ja lisätä lapsiperheköyhyyden riskiä. Siksi kotoutumispalveluja tulee kehittää niin, että vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa kielen oppimista, työelämävalmiuksia, työllistymistä ja palveluihin ohjautumista tukevaa apua.
Vaikutukset
- vähentää maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden köyhyysriskiä
- vahvistaa perheiden osallisuutta
- ehkäisee eriarvoisuuden kasautumista
5. Arvioidaan lapsiköyhyyttä vähentävien toimien vaikutuksia systemaattisesti
Lapsiköyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimia tulee myös arvioida nykyistä vahvemmin esimerkiksi satunnaistetuilla kokeiluilla.
Vaikutukset
- vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa
- auttaa kohdentamaan rajalliset resurssit vaikuttavimpiin toimiin
- tukee pitkäjänteistä ja kustannusvaikuttavaa lapsipolitiikkaa
Voit ladata tietopaketin tästä (pdf)
Lapsiperheköyhyys Suomessa – 3 viestä päätöksentekijöille
Tutkimusta aiheesta
Hautala, H. 2025. Kodin resurssipuutteet koulun sosiaalisissa ja kulttuurisissa rakenteissa. Huono-osaisuuden, sosiaalisen kouluhyvinvoinnin ja koulupudokkuuden väliset kytkökset
Cooper, K., Stewart, K., 2021. Does Household Income Affect children’s Outcomes? A Systematic Review of the Evidence. Child Indic. Res. 14, 981–1005. https://doi.org/10.1007/s12187-020-09782-0
Sotkanet (2025). Lasten pienituloisuusaste (ind. 228).
Tilastokeskus (2025). Elinolotilasto: Lasten kokema aineellinen puute kotitaloustyypin mukaan.
Tilastokeskus (2025). Elinolotilasto: Kotitalouksien koettu toimeentulo elinvaiheen mukaan.