INVEST-tutkijoiden politiikkasuosituksia
Varhaiskasvatusvelvollisuus parantaisi lasten tasa-arvoa
Noin 90 prosenttia perheistä käyttää kotihoidon tukea, ja valtaosa lastaan kotona hoitavista vanhemmista on äitejä. Pienituloiset ja vähän koulutetut vanhemmat käyttävät kotihoidontukea pisimpään. Tutkimusten mukaan tämä lisää lapsiperheiden köyhyysriskiä, heikentää pitkällä aikavälillä äitien työllistymistä ja toimeentuloa, eikä tue lasten myöhempää kouluttautumista tai työmarkkinoilla menestymistä.
Lasten tasa-arvoisten mahdollisuuksien tukemiseksi tulee harkita oppivelvollisuuden tapaan varhaiskasvatusvelvollisuutta. Se tasaisi niitä lähtökohtien eroja, joita koulun aloittavien lasten välillä on nyt. Kuntia kannattaa ohjata panostamaan varhaiskasvatukseen esimerkiksi poistamalla kotihoidontuen kuntalisät, jotka tutkimuksen perusteella pidentävät kotihoidon tuen käyttöä.
Lue lisää:
Valtioneuvoston kanslia: Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti
Väkivaltarikoksiin syyllistyneille nuorille tarvitaan psykososiaalinen hoitoyksikkö
Tilastot osoittavat nuorisoväkivallan vähentyneen, mutta sen uudet muodot ja raakuus ovat herättäneet pelkoa jengiytymisestä. Erityisongelmana on maahanmuuttajataustaisten nuorten ja laitoksissa elävien nuorten syrjäytyminen ja väkivaltaistuminen. Perinteiset selitykset eivät enää riitä nuorisoväkivallan hoitamisen pohjaksi.
Tutkijat ehdottavat, että väkivaltarikoksiin syyllistyneitä nuoria varten perustetaan uudenlainen psykososiaalinen osaamisyksikkö, jossa kullekin nuorelle räätälöidään juuri hänelle sopivat toimenpiteet. Ensimmäinen askel on tutkimukseen perustuva taustatekijöiden kartoitus, minkä jälkeen niihin puututaan tarkasti kohdennetuilla toimilla.
Lue lisää:
Tampereen yliopiston uutinen: Tutkijat ehdottavat väkivaltanuorille psykososiaalista hoitoyksikköä
Tiedepääoman kartuttaminen tulee nostaa kansalliseksi tavoitteeksi
Eri väestöryhmät Suomessa ovat eriarvoisessa asemassa, mitä tulee tieteen saavutettavuuteen ja osallisuuteen. Tieteen arvostuksen heikkeneminen ja kiinnostuksen puute uhkaavat yhteiskuntamme kykyä ratkaista ilmastokriisin kaltaisia viheliäitä ongelmia. Arvostuksen puutteesta seuraa osaamisen heikkeneminen, mikä nousee esteeksi Suomen kilpailukyvylle ja kansainväliselle menestykselle.
Ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme lisää ymmärrystä suomalaisten tiedepääomasta ja sen jakautumisesta sekä tieteen roolista yhteiskunnassa. Kouluissa tulee hyödyntää tiedeuteliaisuutta ja -innostusta herättäviä oppimistapoja. Vapaaehtoisten oppimisympäristöjen, kuten tiedekeskusten, museoiden, kerhojen, kirjastojen ja muun harrastustoiminnan saatavuus tulee turvata kaikenikäisille koko maassa.
Lue lisää:
FINSCI-hankkeen politiikkasuositus: Tiedepääoman kartuttaminen kansalliseksi tavoitteeksi