Oppimiserojen kasvu pitää pysäyttää

Vanhempien sosioekonominen asema on yhteydessä lukutaitoon

Pisa-lukutestin mukaan sosioekonominen tausta on selvemmin yhteydessä lukutaitoon kuin koskaan aiemmin Suomessa. Ylimpiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien nuorten lukutaito oli yhtä hyvä kuin aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan matalampiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien nuorten lukutaito oli heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna, minkä takia osaamiserot kasvoivat.

Kuvio 1. Pisa-lukutestin tulokset ovat laskeneet voimakkaammin niillä oppilailla, jotka tulevat alhaisen sosioekonomisen aseman perheistä. Vuonna 2000 ero alimman ja ylimmän kymmenyksen oppilailla oli noin 43 pistettä, kun vuonna 2018 ero oli noin 88 pistettä. Pisa-tulokset ovat pudonneet selvästi alimmasta sosioekonomisesta kymmenyksestä tulevilla oppilailla, mutta eivät niinkään niillä opppilailla, joiden vanhemmilla oli korkea sosioekonominen asema.

Sukupuolten välinen ero lukutaidossa on Pohjoismaiden suurin

Pisa-lukutestin tulosten mukaan tyttöjen lukutaito on selvästi parempi kuin poikien. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero Pisa-lukutestin tuloksissa on Pohjoismaiden suurin.

Kuvio 2. Kuvio näyttää, että Suomessa poikien ja tyttöjen erot Pisa-lukutestisssä ovat suurimmat verrattuna muihin Pohjoismaihin. Toisaalta Suomessa tyttöjen Pisa- tulokset ovat parhaimmat. Myös poikien tulokset ovat Suomessa korkeammalla tasolla verrattuna poikiin muissa Pohjoismaissa. Koska Suomen tyttöjen Pisa-testitulokset ovat todella korkeat, kasvaa ero poikiin suureksi. Myös muissa Pohjoismaissa tytöt saavat parempia pistemääriä lukemista mittaavassa Pisa-testissä.

Maahanmuuttajien lukutaitotulokset alhaisemmat kantaväestöön verrattuna

Kuvio 3. Vuoden 2018 Pisa-lukutestien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset olivat kaikkein alhaisimmat Suomessa verrattuna toisiin Pohjoismaihin. Myös erot Pisa-lukutestin tuloksissa kantaväestön oppilaiden ja maahamuuttajataustaisten oppilaiden välillä olivat suurimmat Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Maahanmuuttajien koulutustaso jää heikommaksi

Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustaso jää heikommaksi kuin kantaväestöllä. Tutkimusten mukaan oleellisimmat erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä liittyvät peruskoulun jälkeisten koulutusasteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttotaustaisten jatkokoulutukseen siirtymissä on eriarvoisuutta joka koulutusasteella kantaväestöön verrattuna. Ero on erityisen suuri peruskoulun ja lukion jälkeen, mikä on huolestuttavaa, koska nämä tutkinnot eivät valmista suoraan työmarkkinoille.

Kuvio 4. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien osuus rekisteröidyn äidinkielen mukaan 1 vuosi valmistumisen jälkeen, vuonna 2019 valmistuneet.

Kaikissa Pohjoismaissa toinen sukupolvi (kotimaassaan syntynyt, maahanmuuttajavanhemmat) jää suhteessa useammin ilman mitään perusasteen tutkintoa verrattuna kantaväestöön, mutta ero on suurin Suomessa. Ero on erityisen korkea korkea-asteen koulutuksen saavuttamisessa.

Kuvio 5. 25–29-vuotiaiden koulutustaso kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten osalta vuonna 2018.

Vapaaehtoiset oppimisympäristöt tärkeitä

Koulun lisäksi oppimista tapahtuu myös erilaisissa elinikäistä oppimista tukevissa oppimisympäristöissä, kuten tiedekeskuksissa, museoissa, kerhoissa, kirjastoissa ja muussa harrastustoiminnassa. Näiden saavutettavuus kuitenkin vaihtelee suuresti. Osallistumisen esteitä vapaavalintaisessa oppimisessa on tunnistettava ja kaikille on turvattava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja lukutaidon kehittämiseen.

Huomioitavaa

Lukiokoulutukseen pääsy varmistettava – perhetaustasta riippumatta! Lukioverkon saavutettavuus on avainasemassa.
Tutkimus: Juho Härkönen, Outi Sirniö, Educational Transitions and Educational Inequality: A Multiple Pathways Sequential Logit Model Analysis of Finnish Birth Cohorts 1960–1985, European Sociological Review, Volume 36, Issue 5, October 2020, Pages 700–719

Sukupuolieron kiinni kurominen edellyttää lukio- ja ammattikoulutuksen välisten erojen pienentämistä.
Tutkimus: Irene Prix, Elina Kilpi-Jakonen, Not in a Class of One’s Own: Social Origin Differentials in Applying to Gender-(A)Typical Fields of Study across the Educational Hierarchy, European Sociological Review, Volume 38, Issue 6, December 2022, Pages 920–941

Kouluissa ja kouluja koskevassa päätöksenteossa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin.

Politiikkasuositus: Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa
paljon osaamista mutta myös kehitettävää: vahva äidinkieli ja tuettu koulukieli
edistävät koulutuksellista tasa-arvoa

Työpaperi: Does the language spoken at home matter for the education, wellbeing, and sense of belonging of the children of immigrants? And does the answer depend on how we analyse it?

Oppimista tapahtuu myös vapaaehtoisissa oppimisympäristöissä, kuten kirjastoissa, museoissa ja tiedekeskuksissa. ​ Kaikenikäisten mahdollisuuksia oppia uutta vapaavalintaisen ja jatkuvan oppimisen sekä harrastustoiminnan parissa tulee tukea ympäri Suomea. Myös kouluissa kannattaa käyttää innostavia opetusmenetelmiä.

Artikkeli: Koivu, T., Pulkkinen, K., Myllykoski, M., Kaakinen, J. K., & Tomminen, J. (2021). Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen. Tieteessä tapahtuu, 39(5).

Lisätietoja

Professori Jani Erola
Asiantuntijuusalueet: sosioekonominen periytyvyys, sosiaalinen liikkuvuus, yhteiskuntaluokat, koulutus, tulot, elinkaari

Apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen
Asiantuntijuusalueet: sosiaalinen eriarvoisuus, koulutus, maahanmuuttajat, ylisukupolvinen periytyvyys, tilastolliset menetelmät

Apulaisprofessori Johanna Kaakinen
Asiantuntijuusalueet: koulutus, oppiminen

Erikoistutkija Hannu Lehti
Asiantuntijuusalueet: kvantitatiiviset menetelmät, yhteiskunnan stratifikaatio, koulutus, oppimistulokset, ylisukupolviset vaikutukset, sukupuolinormit ja -asenteet, biososiaaliset mallit, sisarus- ja kaksosmenetelmät