Digitaalinen vanhempainohjaus käyttöön Helsingin perheneuvolassa

Helsingin perheneuvola ja Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ryhtyivät tutkimusyhteistyöhön lapsen käyttäytymisen vaikeuksien hoidossa. Uudessa tutkimuksessa selvitetään, miten netin ja puhelimen välityksellä toteutettu Voimaperheet-vanhempainohjaus toimii perheneuvolan varhaisen tuen asiakkailla.

Voimaperheet-toimintamalli on lapsuusiän käytösongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kehitetty tukimuoto. Se on suunniteltu avuksi perheille, joissa vanhemmat kokevat lapsen käytöksen kuormittavan arkea. Ohjelmassa vanhempi tai huoltaja harjoittelee haastavien kasvatustilanteiden hallintaa nettimateriaalin ja viikoittaisten valmennuspuhelujen avulla.

Hoito-ohjelma on osoitettu vaikuttavaksi, kun sitä on tarjottu 4-vuotiaiden perheille lastenneuvolassa toteutetun seulonnan perusteella. Helsingin-yhteistyössä kohderyhmänä ovat 4–7-vuotiaiden perheet.
– Yhteistyön tarkoitus on tutkia ohjelmaa perheneuvolan asiakkailla, joilla käyttäytymisen vaikeudet voivat olla astetta vaativampia kuin lastenneuvolassa, kertoo tutkimuskoordinaattori Malin Kinnunen Voimaperheet-hankkeesta.

Digitaalinen vaihtoehto kiinnostaa perheneuvolaa

Voimaperheet-toimintamalli on käytössä kolmasosassa Suomen lastenneuvoloita. Pääkaupunkiseudulta mukana on Espoo. Helsingin perheneuvolassa arvioidaan, että digitaalinen vanhempainohjaus voi kiinnostaa myös perheneuvolan asiakkaita.
– On hyvä, että ohjelman voi toteuttaa kotoa käsin. Kaikki eivät pidä ryhmämuotoisesta ohjauksesta, joka on toinen tarjolla oleva vanhemmuuden tuen vaihtoehto. Ryhmiin sitoutuminen on vaativaa, sanoo Helsingin perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen.

Avun tarpeen arvioi perheneuvolan työntekijä.  Jos huoltaja täyttää ohjelmaan pääsyn kriteerit ja antaa luvan yhteydenottoon, perhevalmentaja soittaa hänelle. – Ohjelmaan tulevissa perheissä ollaan usein uupuneita tilanteeseen, eikä kasvatusasioiden pohtimiseen ole silloin paljon energiaa. Digitaalisen tuen on havaittu tavoittavan perheitä, jotka jäävät perinteisen tuen ulkopuolelle. Etätuki jätetään myös perinteistä tukea harvemmin kesken, kiteyttää Kinnunen.

Vanhemmuuden etätuen merkitys korostunut pandemian myötä

Sekä vanhemmuuden tuen että palvelujen digitaalisuuden merkitys ovat korostuneet pandemia-aikana, jolloin perheen kesken vietetty aika on kasvanut ja arkeen on ilmestynyt uusia stressitekijöitä. Samaan aikaan ryhmämuotoista vanhempainohjausta ei ole ollut mahdollista toteuttaa.
– Esimerkiksi Valtioneuvoston asettama COVID-19 -tiedepaneeli suosittelee raportissaan tutkimusnäyttöön perustuvien matalan kynnyksen palvelujen laajaa käyttöönottoa ja digitaalisten tukimuotojen hyödyntämistä lapsiperheiden tukemisessa, sanoo Itlan  tieteellinen päätoimittaja, erikoistutkija Marjo Kurki.

Tutkimus tehdään yhteistyössä Itlan kanssa, joka edistää tieteelliseen näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöönottoa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Suomessa. – Tutkimuksen merkitys on siinä, että tavoitellaan mitattavaa vaikutusta perheille tarjotussa tuessa. Tutkimus vastaa tärkeään kysymykseen, missä vaiheessa ja minkälaista tukea perheille kannattaa tarjota, Kurki toteaa.

Tutkimusta on osa eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaivahanke INVESTiä, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Lisätietoja:

Voimaperheet-tutkimuskoordinaattori Malin Kinnunen
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto,
puh. 0406864497, malin.kinnunen@utu.fi

Helsingin perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen
puh. 09 310 58241, leena.lehikoinen@hel.fi

Erikoistutkija Marjo Kurki
Turun yliopisto, ITLA
puh. 044 271 0797, mhkurk@utu.fi