INVESTin ensimmäinen kaikille avoin konferenssi sai kiitosta

Viime viikolla järjestettiin perinteikkäiden sisäisten Scientific Seminar -tapahtumien jatkoksi luotu INVEST-lippulaivan ensimmäinen ulkopuolisillekin osallistujille avoin konferenssi. Konferenssin teemat olivat digitalisaatio, sosiaalinen eriarvoisuus ja käyttäytymisen muutos. Konferenssi keräsi noin 180 osallistujaa sekä INVESTin sisältä, että ulkopuolelta.

Ylhäältä päin kuvattu konferenssin infotiski, jossa ihmiset ovat ilmoittautumassa tapahtumaan
Infotiskillä kävi kuhina, etenkin suosittujen kangaskassien kohdalla.

 

Vaikka seminaari alkoikin jo keskiviikkona pre-conference tapahtumalla, oli suurin aloitus torstaiaamuinen Jani Erolan alkusanojen jälkeinen keynote, jonka puhujaksi oli kutsuttu vastikään mediassakin paljon esillä ollut Vili Lehdonvirta. Lehdonvirta on teknologiapolitiikan professori, Aalto-yliopistossa sekä taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori, Oxfordin yliopistossa. Lehdonvirta kuljetti kuulijat taitavasti ja tarinallisesti pohtimaan INVESTin #newwelfarestate-käsitettä otsikolla Welfare and education in the age of cloud empires. Keynote sai loistavaa palautetta ja taisi joku kutsua Lehdonvirtaa jopa Suomen parhaaksi keynote-puhujaksi.

Vili Lehdonvirta puhujanpöntössä, takanaan INVESTin logo.
Vili Lehdonvirta aloitti torstain inspiroivalla tarinallaan.

Parempia ja suurempia verkostoitumismahdollisuuksia.

Lippulaivan sisäisiä seminaareja on järjestetty jo yhdeksän kappaletta, mutta mikä sai INVESTin porukan kiinnostumaan kaikille avoimen konferenssin järjestämisestä? INVESTin johtaja Jani Erola kertoo avoimen konferenssin olleen suunnitelmissa aivan ensimmäisistä sisäisistä seminaareista alkaen.

”Scientific Seminarit olivat kasvaneet ja olivat jo niin lähellä avoimen konferenssin kokoluokkaa, että totesimme konferenssin vaativan lisävaivan olevan sen arvoista.”

Erola kommentoi järjestämispäätöksen olleen helppo, sillä jo Scientific Seminareissa oli tullut ilmi INVESTin porukan hyvä henki ja aktiivinen ja osallistuva keskustelutapa.

Patricia McMullin takanaan diaesitys.
Keskustelua syntyi paljon myös tämänkertaisessa konferenssissa, Patricia McMullinin esityksen jälkeen heräsi keskustelua sukupuolieroista.

 

Patricia McMullin kertoi esityksessään tutkimuksestaan työn perässä muuttavien henkilöiden kumppanien työllistymisestä uudella paikkakunnalla. Tutkimuksessa olivat mukana Tanska, Alankomaat ja Suomi.

”Mielestäni tätä parempaa tilaisuutta ei ole, jos on kiinnostunut kansainvälisestä, monitieteisestä tutkimuksesta, joka käyttää rekisteridataa,” McMullin kommentoi naurahtaen.

Kolme hymyilevää ihmistä. Reunimmainen esittelee kandaskassiaan.
Stephan Bichof, Rona Geffen ja Leo Röhlke kertovat haluneensa päästä näkemään Suomea.

 

Stephen Bischof, Rona Geffen ja Leo Röhlke olivat konferenssin merkeissä ensimmäistä kertaa Suomessa.

”Seuraan Jani Erolaa Bluesky-viestipalvelussa. Sitä kautta sain tiedon tapahtumasta, ” Röhlke kertoo.

Geffen sanoo päättäneensä osallistua konferenssiin, sillä hän kirjoittaa juuri tutkimusartikkelia konferenssin teemojen mukaisesta aiheesta, ja toivoo saavansa konferenssista verkostoja, joilla on samanlaisia tutkimusintressejä.

”Haluan myös nähdä millaista on suomalaisessa yliopistomaailmassa.”

Konferenssitorstai päättyi yhteiseen päivälliseen, jossa päivän aikana aloitettu keskustelu jatkui vilkkaana.

Perjantain aloitti Eva Serlachius Karoliinisesta Instituutista keynotellaan, joka käsitteli lasten ja nuorten ahdistuksen hoitoon suunniteltuja digitaalisia hoitopolkuja.

Eva Serlachius esiintymässä.
Eva Serlachius on lasten ja nuorten psykiatrian asiantuntija.

 

Konferenssin lähetessä loppuaan INVESTin erikoistutkija Marta Facchini kommentoi järjestelyjä positiivisesti.

”Mielestäni konferenssi oli järjestetty todella hyvin. Aikataulu piti ja esiintyminen oli helppoa.”

Marta Faccini esiintymässä. Taustalla diaesitys.
Marta Facchinin oma esitys käsitteli vanhempien työttömyyden vaikutuksia lasten varhaisten taitojen kehitykseen.

 

Kysyessäni lippulaivan kapteenilta Jani Erolalta konferenssin tulevaisuudesta, hän kertoo tavoitteen olevan järjestää samankaltaisia avoimia konferensseja kerran vuodessa.

”Ensi vuoden teemaa mietitään jo nyt ja kaikki hyvät ehdotukset ovat tervetulleita.”