Kahdelle INVESTin tutkimushankkeelle Suomen Akatemian hankerahoitus

Vuoroasuvan lapsen perheen taloudellista hyvinvointia sekä huono-osaisuuden periytymistä tutkivat hankkeet saivat Suomen Akatemian rahoituksen.

Rahoituksen saivat akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Rahoitus myönnettiin neljän vuoden jaksolle välille 1.9.2021-31.8.2025.

Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Mia Hakovirralle rahoitus myönnettiin hankkeelle ”Vertaileva tutkimus vuoroasuvan lapsen perheen taloudellisesta hyvinvoinnista”. Hanke tutkii, miten lapsen vuoroasuminen vaikuttaa perheiden taloudelliseen hyvinvointiin erilaisissa hyvinvointivaltioissa. Hankkeessa on yhteistyökumppaneita Yhdysvalloista, Saksasta sekä Australiasta ja kotimaassa Kansaneläkelaitoksesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Hanke on erittäin ajankohtainen, sillä hallitusohjelmassa on useita tavoitteita lasten erilaisten asumisjärjestelyiden monimuotoisuuden huomioimiseksi lainvalmistelussa.  Toivottavasti tutkimus kykenee tuottamaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeisiin. Rahoitus mahdollistaa akatemiatutkijahankkeessa luodun kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön jatkumisen, Hakovirta sanoo.

Maria Vaalavuo sai rahoituksen hankkeelle ”Mielenterveys ja huono-osaisuus elämänkaaren alussa: tutkimus geeneistä, perhetaustasta ja elinoloista”. Hankkeessa tutkitaan terveyseroja elämänkaaren alkupäässä sekä huono-osaisuuden periytymistä vanhemmilta lapsille.

– Olen todella kiitollinen tästä rahoituksesta, joka mahdollistaa tämän tutkimuksen, jota monet aiemmat tutkimukseni terveydestä, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta ovat oikeastaan pohjustaneet. Nyt kyseessä on mielestäni uraauurtava hanke, sillä tarkoituksena on käyttää myös geenitietoja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Kiinnostus geenidatan käyttöön sosiaalitieteissä on viime vuosina lisääntynyt, kun niiden saatavuus on parantunut. Sillä saralla on todella paljon mahdollisuuksia tällaisessa monitieteellisessä hankkeessa, sanoo Vaalavuo.

Lisätietoja Suomen Akatemian sivuilla