Young person standing on a street holding a rugsack, only their legs are showing

Nuoruuden mielenterveysongelmilla yhteys myöhempään toimeentulotuen saantiin kaikissa tuloluokissa

Nuoruuden mielenterveysongelmat kasvattavat toimeentulotuen saamisen todennäköisyyttä varhaisaikuisuudessa. Yhteys havaittiin tutkimuksessa, jossa hyödynnettiin rekisteriaineistoa pääkaupunkiseudulta vuosilta 2005-2016. Nuoria seurattiin 16 vuoden iästä 24-vuotiaaksi.

Yhteys mielenterveysongelmien ja toimeentulotuen saamisen välillä havaittiin kaikissa tuloluokissa, mutta se korostui niillä, joilla oli matalatuloisempi tausta. Tämä tukee tutkimuksen ennakko-oletusta huono-osaisuuden kasaantumisesta. Toisaalta tuloluokissa havaittiin samankaltaisuuksia siinä, mitkä häiriöryhmät olivat yhteydessä toimeentulotuen saantiin.

Vanhempien tulotason ja lasten terveyden välisen yhteyden on aiemmissa tutkimuksissa arveltu aiheuttavan osaltaan sosioekonomisen aseman periytymistä ja sitä kautta eriarvoisuutta. Korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä voidaan kenties tukea mielenterveysongelmia kohdanneita lapsia siten, ettei toimeentulotukeen turvautuminen ole välttämätöntä.

– Niin mielenterveysongelmien esiintyminen kuin myöhempi toimeentulotuen saaminenkin oli yleisempää alemmalla tulotaustalla. Suuremmalla osalla mielenterveysongelmia kohdanneista oli myös matalampi koulutus- ja työmarkkina-asema 24-vuotiaana. Koulutus ja työmarkkina-asema eivät kuitenkaan täysin selittäneet yhteyttä mielenterveysongelmien ja toimeentulotuen välillä. Ongelmien varhainen havaitseminen ja hoitaminen on tärkeää, sillä opintie voi myös viivästyä tai jäädä kesken, jos matkan varrella on haasteita. Tukea pitäisi löytyä kaikille, pohtii tutkija Taru Haula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tutkimusaihe on haastava, sillä sekä mielenterveyteen että toimeentulotuen saamiseen voivat vaikuttaa monenlaiset asiat. Tutkimuksessa mielenterveysongelmia tarkasteltiin myöskin erikoissairaanhoidon käyntien ja lääkeostojen perusteella, joten ainoastaan perusterveydenhuollossa tai yksityispuolella hoidetut ongelmat sekä diagnosoimattomat tapaukset jäivät tunnistamatta.

Varhaisten olosuhteiden ja myöhempien sosioekonomisten seurausten yhteys on keskeinen sosiaalipoliittinen kysymys. Pyrkimyksenä on varmistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet, mutta vanhempien sosioekonomisella asemalla on edelleen yhteys lasten myöhempään sosioekonomiseen asemaan. Terveysongelmat voivat lisätä esteitä entisestään ja tutkimus osoittaa, että nuorten mielenterveysongelmien yleisyydessä on sosioekonomisia eroja. Tämä voi olla yksi tärkeä sosioekonomisia eroja ylläpitävä tekijä, etenkin jos eroja on myös siinä kuinka varhain ongelmat havaitaan.

Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä hallitusohjelman tavoitteisiin on kirjattu nuorten syrjäytymisen ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen. Myös sosiaaliturvauudistuksessa pyritään toimeentulotuen pitkäaikaisen käytön vähentämiseen.

– Kaikille pitäisi pyrkiä turvaamaan mahdollisuudet opiskeluun ja koulutukseen, Haula toteaa.

Tutkimusjulkaisu Journal of Youth Studies -julkaisussa

Lisätietoja:

Tutkija Taru Haula
taru.haula@thl.fi

Tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo
maria.vaalavuo@thl.fi

Tutkimus on toteutettu osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.