joukko lapsia näyttää peukaloa kameralle

Yhdessä koulukiusaamista vastaan

Kempeleen kunnan kouluissa kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan KiVa Koulu -ohjelman avulla. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta.

Anu Välilä, teksti

KiVa Koulu on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka otettiin laajasti käyttöön perusopetuksen kouluissa 2009.  Kiusaaminen on vähentynyt koko 2000-luvun ajan, mutta edelleen noin 6–8 prosenttia perusopetuksen oppilaista kokee kiusaamista viikoittain.

Suomessa KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 eri maassa.

Kempeleen kunta on ollut mukana KiVa Koulu -ohjelmassa alusta lähtien, ja se on saanut vuoden KiVa Koulu -kunta tunnustuksen. Kunnassa on viisi perusopetuksen koulua, kolme yhtenäiskoulua ja kaksi pienempää koulua. Perusopetuksessa on 2900 oppilasta.

Santamäen koulun rehtorin ja opetuksen koordinaattorin Pentti Rautakosken mukaan tuloksia seurataan KiVa-kyselyillä, jotka ovat osoittaneet, että kiusaamisen ehkäisyssä on tapahtunut edistystä ja kiusaaminen on vähentynyt.

-Kiusaaminen ilmiönä on vähentynyt, mutta se on myös muuttanut muotoaan. Kun lähdimme mukaan KiVa-ohjelmaan, kiusaaminen tapahtui kasvotusten ja koulupäivän aikana. Nykyään se tapahtuu yhä enemmän opettajien ulottumattomissa ja ympäri vuorokauden sosiaalisessa mediassa ja viestien välityksellä. Se ilmenee esimerkiksi whatsappissa ulossulkemisena. Fyysinen väkivalta on vähentynyt koulumaailmassa, mutta kiusaaminen on muuttunut henkiseksi, Rautakoski sanoo.

Kempeleen kouluissa kiusaamistapauksia hoidettiin aiemmin vain kiusaajan ja kiusatun kanssa. KiVa-ohjelman myötä on ymmärretty, ettei se riitä. Ohjelman ydinajatus on se, että kiusaaminen on ryhmäilmiö, jonka ehkäisemisessä kouluyhteisön toimintakulttuuri on avainasemassa: ihan jokainen on vastuussa yhteisestä hyvinvoinnista ja jokainen voi vaikuttaa siihen.

-Isoin ero aiempaan on se, että kiusaamisen ajatellaan olevan ryhmäilmiö. Kiusaamistapauksissa harva on vain kiusaaja tai kiusattu. Oppilaille onkin tullut yllätyksenä se, että kiusaamiseen ovat osallisia myös ne, jotka eivät tee mitään, ja jotka eivät kiusaamista nähdessään puutu siihen ehkäisevästi, Santamäen koulun opettaja Kristiina Trög sanoo.

-Kun kiusaamista käsitellään ryhmäilmiönä, se lisää yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä. Oppilaat ymmärtävät, että jokaisella on oma rooli luokassa ja yhteisössä, erityisopettaja Päivi Näyhä-Laakko lisää.

Koko kouluyhteisön sitoutumista tarvitaan kiusamisen vastaisen kulttuurin luomiseen

KiVassa pyritään ehkäisemään kiusaamista ennalta. Kiusaamisen vastaisen kulttuurin luominen edellyttää koko kouluyhteisön sitoutumista; siitä huolehtimista, ettei kukaan jää syrjään tai tule huonosti kohdelluksi.

Yksi ennaltaehkäisevistä keinoista ovat pitkin vuotta pidettävät KiVa-oppitunnit, joilla voidaan vaikuttaa oppilasryhmien normeihin ja siihen, miten lapset ja nuoret toimivat kiusaamista havaitessaan. Kempeleen peruskouluissa KiVa-tunteja järjestetään ensimmäisen ja neljännen luokan oppilaille.

-Kiusaamista ilmiönä käsitellään siitä huolimatta, onko kiusaamista vai ei. Tunneilla määritellään, mitä kiusaaminen on ja miten se eroaa esimerkiksi kiusoittelusta. Oppilaat ovat pitäneet kovasti KiVa-tunneista, joilla muun muassa harjoitellaan ryhmäytymistä ja sosiaalisia suhteita, Trög sanoo.

-Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä vahvempi omakuva oppilailla on, sitä vähemmän heillä on tarvetta kiusata muita. Yhä useampi oppilas kokee, että haluaa tukea ja tsempata muita lannistamisen ja kiusaamisen sijaan, Näyhä-Laakko lisää.

KiVa-koulu

Ohjelman toinen tavoite on tehokas puuttuminen esille tuleviin kiusaamistapauksiin: tähän KiVa tarjoaa selkeät ohjeet, joiden takana on vahva tutkimusnäyttö. Kempeleen kouluissa on KiVa-tiimi, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa hoitaa kiusaamiseen liittyvät keskustelut ja tiedottaa asiasta koteihin. KiVa-tiimi päättää, miten ohjelmaa toteutetaan yhdessä ja seuraa seurantalomakkeiden avulla, miten ohjelma etenee.

-Aiemmin jokainen opettaja puuttui kiusaamiseen omalla tavallaan. Nyt toiminta on yhtenäistä ja läpinäkyvää. Myös kodit on otettu mukaan, mikä helpottaa siinä vaiheessa, kun kiusaamistilanteisiin puututaan ja pitää olla yhteydessä koteihin. Koen, että ohjelma on tuonut varmuutta myös omaan toimintaan, Kristiina Trög sanoo.

Kempeleellä on huomattu, että KiVa-ohjelman myötä kiusaamistapausten käsittelystä on tullut oikeudenmukaisempaa. Rangaistusten sijaan lapsille jaetaan kannustusta ja hyväksyntää.

-Asiat eivät kaipaa hyväksyntää, mutta lapset ja nuoret tarvitsevat, Trög sanoo.

KiVa tarjoaa työkalut jatkuvaan oman koulun tilanteen seurantaan jokavuotisten online-kyselyiden ja niistä saatavan palautteen muodossa. KiVa sisältää materiaalia myös vanhemmille.

-Koulukiusaaminen on aihe, joka pitää nostaa joka lukuvuosi uudelleen esille. Aluksi saimme koulutusta KiVa-ohjelmasta. Nykyään tieto ja koulutus kulkevat talon sisällä. Työvälineet ovat mukana paketissa, joka on selkeä ja helposti omaksuttava, sanoo Päivi Näyhä-Laakko.

Lisätietoa KiVakoulu-ohjelmasta