Sinkkuelämisen trendi näkyy eriarvoisuudessa – parisuhteessa elämisellä on luultua suurempi yhteys tuloeroihin

Pariutuminen ylipäätään on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan. Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeessa valmistuneen tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.

Aiemmassa keskustelussa on korostunut parisuhdevalikoitumisen, eli kumppanin valikoimisen merkitys. Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen kävivät läpi viime vuosien tutkimusta, jonka perusteella näyttö sille on kuitenkin heikkoa.

Uusissa havainnoissa erottuvat kuitenkin sinkkuuden yleistyminen ja sinkkuuden kaaren pidentyminen.

– Tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan. Halusimme selvittää, miksi näin on. Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta, Erola sanoo.

Miesten kohdalla vahvimmin eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä ovat oma työllisyys sekä koulutus. Naisilla sinkkuus kuitenkin korostuu enemmän ja miehilläkin se on merkittävä selittävä tekijä.

– Olemme ehkä aiemmin hypänneet sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa suoraan siihen, että valmiiksi varakkaiden ihmisten pariutumisen on pakko vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuteen. Samalla on jäänyt huomaamatta suurempi muutos väestössä, eli sinkkuus ilmiönä ja sen mahdolliset vaikutukset eriarvoisuuteen, Erola jatkaa.

Naisten keskuudessa parisuhteen sekä työllisyyden yhteys tuloeroihin vahvistui 1990-luvun mittaan käsi kädessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työllisyyden merkitys kuitenkin tasaantui, kun taas parisuhteen merkitys jatkoi kasvuaan. Koulutuksen merkitys puolestaan kasvoi hitaasti vuoteen 2005, minkä jälkeen parisuhteen, työllisyyden ja koulutuksen merkitykset ovat olleet lähekkäin.

Miesten keskuudessa muutokset eriarvoisuudessa ovat selkeässä kytköksessä muutoksiin työllisyydessä. Naisilla sen sijaan parisuhteessa eläminen oli vahvin tulojen eriarvoisuuden muutokseen liittyvä tekijä, joskin työllisyyden merkitys oli suurin piirtein samalla tasolla.

– Aiemmin on tutkittu työllistymisen merkitystä tuloeroihin. Se näkyy tässäkin, mutta pariutumisen merkitys itsessään on uusi juttu ja siinä korostuu erityisesti sukupuolten välinen ero, Erola sanoo.

Tutkimusaineisto käsitti tietoja suomalaisten tuloeroista, koulutuksesta, työllisyydestä ja vanhempien luokkataustasta vuosilta 1991-2014. Tutkimus rajattiin 35-40-vuotiaisiin.

– Tutkimus käsitti siis vain rajallisen ikäryhmän. Väestötasolla yhteys voisi olla suurempi, arvelee Kilpi-Jakonen.

Yhden hengen kotitalouksien määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet pariutumattomien olevan todennäköisemmin matalasti koulutettuja, matalatuloisia ja löyhemmin kytköksissä työmarkkinoihin.

Tulevana tutkimussuuntana voisi olla laajentaa otantaa kansainvälisemmäksi ja maihin, joissa tuloerot ovat Suomea suuremmat.

– Tässä tarkasteltiin yhtä ikäryhmää yhdessä maassa. Seuraava kysymys on, onko samanlainen mekanismi toiminnassa muualla ja onko tämä vastaavasssa roolissa tuloerojen muutokselle muualla kuin Suomessa, Erola toteaa.

Tutkimusjulkaisu SAGE Journals -sivustolla

Lisätietoja:

Professori Jani Erola
jani.erola@utu.fi

Akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen
elina.kilpi-jakonen@utu.fi

Tutkimus on toteutettu osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.