Tietoa INVEST Full Population Data -tutkimuksesta

Tutkimushankkeen kesto: 2020–2028

Vastuullinen johtaja, PI: Pasi Moisio, Tutkimusprofessori, THL

Aineiston avulla tehtävän tutkimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sosioekonomista ja terveydellistä hyvinvointia sekä lisätä tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta paitsi kansalaisina, myös yhteiskunnan tarjoamien palveluiden käyttäjinä. Koko Suomen väestön kattavasta tutkimuksesta hyötyy koko Suomen väestö. Käytettävän aineiston ansiosta tutkimus on uniikki. Se tarjoaa uutta ja täysin poikkeuksellista tietoa sosiaalisten ja biologisten tekijöiden ylisukupolvisesta merkityksestä elinkaaren aikana sekä muuttuvissa institutionaalisissa ja historiallisissa olosuhteissa. Sen tieteellinen merkitys on poikkeuksellisen suuri eikä vastaavaa tietolähdettä löydy mistään muualta, edes muista Pohjoismaista. Se tarjoaa hyvin harvinaisen mahdollisuuden yhteiskuntatieteellisen läpimurtotutkimuksen tekemiseen.

Väestörekisteri- ja perimätietoaineistojen avulla tutkitaan sosioekonomista ja terveydellistä eriarvoisuutta lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa, keskittyen ylisukupolvisiin siirtymiin ja elinolosuhteiden muutoksiin elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimme mekanismeja, jotka yhdistävät vanhempien ja lasten sosioekonomisia asemia ja terveyttä, miten ja milloin geneettiset vaikutukset ja valikoituminen eri sosiaalisiin ympäristöihin ovat yhteydessä sosiaaliseen ja taloudelliseen kiinnittymiseen, ja miten nämä johtavat muutoksiin sosiaalisessa eriarvoisuudessa. Lisäksi tutkimme, miten hyvinvointivaltion instituutiot ja palvelut voivat vaikuttaa näihin mekanismeihin ja prosesseihin erityisesti historiallisten kriisien ja poikkeustilanteiden aikana.

Hankkeessa hyödynnetään väestörekisteri- ja perimätietoaineistoja, jotka yhdistetään uniikeiksi aineistokokonaisuuksiksi. Perimää koskeva tieto tiivistetään riskiluvuksi, joka kuvaa tietyn sairauden tai muun terveyteen liittyvän tekijän perinnöllistä riskiä. Vaikka jokaisen ihmisen perimä on ainutlaatuinen, riskiluvun perusteella yksittäistä henkilöä ei voida tunnistaa. Perimätietoaineistot saadaan seuraavista aineistokokonaisuuksista: FINRISKI 1992–2012, Terveys 2000/2011 ja FinTerveys 2017. Yhdistettävät rekisteriaineistot ja riskipisteiden laskenta on kuvattu täällä.

Hankkeen neljä työpakettia ja niiden vetäjät ovat: